ihastus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- ihastuminen
- Herättää ihastusta.
- (tilapäisen) rakastuksen kohde
- Hän toi juhliin uuden ihastuksensa.
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈihɑst̪us/
- tavutus: i‧has‧tus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ihastus | ihastukset |
| genetiivi | ihastuksen | ihastusten ihastuksien |
| partitiivi | ihastusta | ihastuksia |
| akkusatiivi | ihastus; ihastuksen |
ihastukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ihastuksessa | ihastuksissa |
| elatiivi | ihastuksesta | ihastuksista |
| illatiivi | ihastukseen | ihastuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ihastuksella | ihastuksilla |
| ablatiivi | ihastukselta | ihastuksilta |
| allatiivi | ihastukselle | ihastuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ihastuksena | ihastuksina |
| translatiivi | ihastukseksi | ihastuksiksi |
| abessiivi | ihastuksetta | ihastuksitta |
| instruktiivi | – | ihastuksin |
| komitatiivi | – | ihastuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ihastukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ihastus- | |
Etymologia muokkaa
johdettu suomen kielen verbistä ihastua
Käännökset muokkaa
1. ihastuminen
|
2. (tilapäisen) rakastuksen kohde
|
Liittyvät sanat muokkaa
Yhdyssanat muokkaa
Anagrammit muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- ihastus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39