iileileminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaiileileminen (38)
- teonnimi verbistä iileillä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | iileileminen | iileilemiset |
genetiivi | iileilemisen | iileilemisten iileilemisien |
partitiivi | iileilemistä | iileilemisiä |
akkusatiivi | iileileminen; iileilemisen |
iileilemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | iileilemisessä | iileilemisissä |
elatiivi | iileilemisestä | iileilemisistä |
illatiivi | iileilemiseen | iileilemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | iileilemisellä | iileilemisillä |
ablatiivi | iileilemiseltä | iileilemisiltä |
allatiivi | iileilemiselle | iileilemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | iileilemisenä (iileilemisnä) |
iileilemisinä |
translatiivi | iileilemiseksi | iileilemisiksi |
abessiivi | iileilemisettä | iileilemisittä |
instruktiivi | – | iileilemisin |
komitatiivi | – | iileilemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | iileilemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
iileilemis- |