iisoppi
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- (erityisesti) iisoppien sukuun kuuluva Hyssopus officinalis[1]
- (yleisesti) mikä tahansa iisoppien suvun (Hyssopus) kasvi
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈiːsopːi/
- tavutus: ii‧sop‧pi
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | iisoppi | iisopit |
| genetiivi | iisopin | iisoppien (iisoppein) |
| partitiivi | iisoppia | iisoppeja |
| akkusatiivi | iisoppi; iisopin |
iisopit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | iisopissa | iisopeissa |
| elatiivi | iisopista | iisopeista |
| illatiivi | iisoppiin | iisoppeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | iisopilla | iisopeilla |
| ablatiivi | iisopilta | iisopeilta |
| allatiivi | iisopille | iisopeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | iisoppina | iisoppeina |
| translatiivi | iisopiksi | iisopeiksi |
| abessiivi | iisopitta | iisopeitta |
| instruktiivi | – | iisopein |
| komitatiivi | – | iisoppeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | iisopi- | |
| vahva vartalo | iisoppi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
ilmeisesti ruotsista (vrt. isop) < latina, hȳsōpum < kreikka, ὕσσωπος (hússōpos) < heprea, jossa mahdollisesti merkinnyt jotakin meiramilajia[2]
Käännökset muokkaa
1. Hyssopus officinalis
|
|
Viitteet muokkaa
- ↑ Kassu — kasvien suomenkieliset nimet. Suomen Biologian Seura Vanamo, Aalto-yliopiston Semanttisen laskennan tutkimusryhmä. Päivitettävä julkaisu: Hyssopus officinalis. Viitattu 31.5.2016 päivättyyn versioon
- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 63. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.