ilkeily
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaailkeily (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈilkei̯ly/
- tavutus: il‧kei‧ly
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ilkeily | ilkeilyt |
genetiivi | ilkeilyn | ilkeilyjen ilkeilyiden ilkeilyitten |
partitiivi | ilkeilyä | ilkeilyitä ilkeilyjä |
akkusatiivi | ilkeily; ilkeilyn |
ilkeilyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ilkeilyssä | ilkeilyissä |
elatiivi | ilkeilystä | ilkeilyistä |
illatiivi | ilkeilyyn | ilkeilyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ilkeilyllä | ilkeilyillä |
ablatiivi | ilkeilyltä | ilkeilyiltä |
allatiivi | ilkeilylle | ilkeilyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ilkeilynä | ilkeilyinä |
translatiivi | ilkeilyksi | ilkeilyiksi |
abessiivi | ilkeilyttä | ilkeilyittä |
instruktiivi | – | ilkeilyin |
komitatiivi | – | ilkeilyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ilkeily- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. ilkeileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- ilkeily Kielitoimiston sanakirjassa