Wikipedia
Katso artikkeli Ilmastus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

ilmastus (39)

  1. ilmastaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈilmɑst̪us/
  • tavutus: il‧mas‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ilmastus ilmastukset
genetiivi ilmastuksen ilmastusten
ilmastuksien
partitiivi ilmastusta ilmastuksia
akkusatiivi ilmastus;
ilmastuksen
ilmastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ilmastuksessa ilmastuksissa
elatiivi ilmastuksesta ilmastuksista
illatiivi ilmastukseen ilmastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ilmastuksella ilmastuksilla
ablatiivi ilmastukselta ilmastuksilta
allatiivi ilmastukselle ilmastuksille
muut sijamuodot
essiivi ilmastuksena ilmastuksina
translatiivi ilmastukseksi ilmastuksiksi
abessiivi ilmastuksetta ilmastuksitta
instruktiivi ilmastuksin
komitatiivi ilmastuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ilmastukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ilmastus-

Etymologia

muokkaa

verbi ilmastaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ilmastusallas

Aiheesta muualla

muokkaa