ilmavaara
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaailmavaara (9)
- (sotilaskielessä) vihollisen ilmahyökkäyksen vaara
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈilmɑˌʋɑːrɑ/
- tavutus: il‧ma‧vaa‧ra
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ilmavaara | ilmavaarat |
genetiivi | ilmavaaran | ilmavaarojen (ilmavaarain) |
partitiivi | ilmavaaraa | ilmavaaroja |
akkusatiivi | ilmavaara; ilmavaaran |
ilmavaarat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ilmavaarassa | ilmavaaroissa |
elatiivi | ilmavaarasta | ilmavaaroista |
illatiivi | ilmavaaraan | ilmavaaroihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ilmavaaralla | ilmavaaroilla |
ablatiivi | ilmavaaralta | ilmavaaroilta |
allatiivi | ilmavaaralle | ilmavaaroille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ilmavaarana | ilmavaaroina |
translatiivi | ilmavaaraksi | ilmavaaroiksi |
abessiivi | ilmavaaratta | ilmavaaroitta |
instruktiivi | – | ilmavaaroin |
komitatiivi | – | ilmavaaroine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ilmavaara- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista ilma ja vaara
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- ilmavaara Kielitoimiston sanakirjassa