ilmestyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaailmestyminen (38)
- teonnimi verbistä ilmestyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ilmestyminen | ilmestymiset |
genetiivi | ilmestymisen | ilmestymisten ilmestymisien |
partitiivi | ilmestymistä | ilmestymisiä |
akkusatiivi | ilmestyminen; ilmestymisen |
ilmestymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ilmestymisessä | ilmestymisissä |
elatiivi | ilmestymisestä | ilmestymisistä |
illatiivi | ilmestymiseen | ilmestymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ilmestymisellä | ilmestymisillä |
ablatiivi | ilmestymiseltä | ilmestymisiltä |
allatiivi | ilmestymiselle | ilmestymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ilmestymisenä (ilmestymisnä) |
ilmestymisinä |
translatiivi | ilmestymiseksi | ilmestymisiksi |
abessiivi | ilmestymisettä | ilmestymisittä |
instruktiivi | – | ilmestymisin |
komitatiivi | – | ilmestymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ilmestymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ilmestymis- |