imartelija

Suomi

imartelija (12)

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	imartelija	imartelijat
genetiivi	imartelijan	imartelijoiden imartelijoitten (imartelijain)
partitiivi	imartelijaa	imartelijoita
akkusatiivi	imartelija; imartelijan	imartelijat
sisäpaikallissijat
inessiivi	imartelijassa	imartelijoissa
elatiivi	imartelijasta	imartelijoista
illatiivi	imartelijaan	imartelijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	imartelijalla	imartelijoilla
ablatiivi	imartelijalta	imartelijoilta
allatiivi	imartelijalle	imartelijoille
muut sijamuodot
essiivi	imartelijana	imartelijoina
translatiivi	imartelijaksi	imartelijoiksi
abessiivi	imartelijatta	imartelijoitta
instruktiivi	–	imartelijoin
komitatiivi	–	imartelijoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	imartelija-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

1. henkilö