imitaattori
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- henkilö, joka viihdyttää yleisöä jäljittelemällä toisen, yleensä kuuluisan henkilön ääntä ja maneereita
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈimiˌt̪ɑːt̪ːori/
- tavutus: i‧mi‧taat‧to‧ri
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | imitaattori | imitaattorit |
| genetiivi | imitaattorin | imitaattorien imitaattoreiden imitaattoreitten |
| partitiivi | imitaattoria | imitaattoreita imitaattoreja |
| akkusatiivi | imitaattori; imitaattorin |
imitaattorit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | imitaattorissa | imitaattoreissa |
| elatiivi | imitaattorista | imitaattoreista |
| illatiivi | imitaattoriin | imitaattoreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | imitaattorilla | imitaattoreilla |
| ablatiivi | imitaattorilta | imitaattoreilta |
| allatiivi | imitaattorille | imitaattoreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | imitaattorina | imitaattoreina |
| translatiivi | imitaattoriksi | imitaattoreiksi |
| abessiivi | imitaattoritta | imitaattoreitta |
| instruktiivi | – | imitaattorein |
| komitatiivi | – | imitaattoreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | imitaattori- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka viihdyttää yleisöä jäljittelemällä toisen, yleensä kuuluisan henkilön ääntä ja maneereita
|
Liittyvät sanat muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- imitaattori Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6