imitoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaimitoiminen (38)
- teonnimi verbistä imitoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | imitoiminen | imitoimiset |
genetiivi | imitoimisen | imitoimisten imitoimisien |
partitiivi | imitoimista | imitoimisia |
akkusatiivi | imitoiminen; imitoimisen |
imitoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | imitoimisessa | imitoimisissa |
elatiivi | imitoimisesta | imitoimisista |
illatiivi | imitoimiseen | imitoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | imitoimisella | imitoimisilla |
ablatiivi | imitoimiselta | imitoimisilta |
allatiivi | imitoimiselle | imitoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | imitoimisena (imitoimisna) |
imitoimisina |
translatiivi | imitoimiseksi | imitoimisiksi |
abessiivi | imitoimisetta | imitoimisitta |
instruktiivi | – | imitoimisin |
komitatiivi | – | imitoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | imitoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
imitoimis- |