imppaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaimppaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä impata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | imppaava | imppaavat |
| genetiivi | imppaavan | imppaavien (imppaavain) |
| partitiivi | imppaavaa | imppaavia |
| akkusatiivi | imppaava; imppaavan |
imppaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | imppaavassa | imppaavissa |
| elatiivi | imppaavasta | imppaavista |
| illatiivi | imppaavaan | imppaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | imppaavalla | imppaavilla |
| ablatiivi | imppaavalta | imppaavilta |
| allatiivi | imppaavalle | imppaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | imppaavana | imppaavina |
| translatiivi | imppaavaksi | imppaaviksi |
| abessiivi | imppaavatta | imppaavitta |
| instruktiivi | – | imppaavin |
| komitatiivi | – | imppaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | imppaava- | |
| vahva vartalo | imppaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |