Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

imputaatio (3)

  1. (tilastotiede) puuttuvan tiedon paikkaaminen korvikearvolla, siten että estimaatin laatu paranee verrattuna tiedon poisjättämiseen
  2. (teologia) syyksilukeminen, hyväksilukeminen
  3. (oikeustiede) vastuun tai edun siirto

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi imputaatio imputaatiot
genetiivi imputaation imputaatioiden
imputaatioitten
partitiivi imputaatiota imputaatioita
akkusatiivi imputaatio;
imputaation
imputaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi imputaatiossa imputaatioissa
elatiivi imputaatiosta imputaatioista
illatiivi imputaatioon imputaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi imputaatiolla imputaatioilla
ablatiivi imputaatiolta imputaatioilta
allatiivi imputaatiolle imputaatioille
muut sijamuodot
essiivi imputaationa imputaatioina
translatiivi imputaatioksi imputaatioiksi
abessiivi imputaatiotta imputaatioitta
instruktiivi imputaatioin
komitatiivi imputaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo imputaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa

Lähteet muokkaa