indigo
 |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaindigo (2)
- kasviperäinen sinisenvioletti väriaine, jota käytetään mm. farkkujen värjäämiseen
- indigojen (Indigofera) suvun kasvi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈindigo/
- tavutus: in‧di‧go
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | indigo | indigot |
| genetiivi | indigon | indigojen indigoiden indigoitten |
| partitiivi | indigoa | indigoita indigoja |
| akkusatiivi | indigo; indigon |
indigot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | indigossa | indigoissa |
| elatiivi | indigosta | indigoista |
| illatiivi | indigoon | indigoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | indigolla | indigoilla |
| ablatiivi | indigolta | indigoilta |
| allatiivi | indigolle | indigoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | indigona | indigoina |
| translatiivi | indigoksi | indigoiksi |
| abessiivi | indigotta | indigoitta |
| instruktiivi | – | indigoin |
| komitatiivi | – | indigoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | indigo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaEnglanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaaindigo (ei monikkoa)
Ido
muokkaaSubstantiivi
muokkaaindigo (yksikön akkusatiivi indigon; monikko indigi, monikon akkusatiivi indigin)
Ranska
muokkaaSubstantiivi
muokkaaindigo m. (ei monikkoa)
Ruotsi
muokkaaAdjektiivi
muokkaaindigo (ei taivutusmuotoja, ei vertailuasteita)