Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

infantiilius (40)[1]

  1. se, että on infantiili

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi infantiilius infantiiliudet
genetiivi infantiiliuden infantiiliuksien
partitiivi infantiiliutta infantiiliuksia
akkusatiivi infantiilius;
infantiiliuden
infantiiliudet
sisäpaikallissijat
inessiivi infantiiliudessa infantiiliuksissa
elatiivi infantiiliudesta infantiiliuksista
illatiivi infantiiliuteen infantiiliuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi infantiiliudella infantiiliuksilla
ablatiivi infantiiliudelta infantiiliuksilta
allatiivi infantiiliudelle infantiiliuksille
muut sijamuodot
essiivi infantiiliutena infantiiliuksina
translatiivi infantiiliudeksi infantiiliuksiksi
abessiivi infantiiliudetta infantiiliuksitta
instruktiivi infantiiliuksin
komitatiivi infantiiliuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo infantiiliude-
vahva vartalo infantiiliute-
konsonantti-
vartalo
infantiiliut-

Etymologia muokkaa

sanan infantiili vartalosta infantiili- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40