informoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaainformoiminen (38)
- teonnimi verbistä informoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | informoiminen | informoimiset |
genetiivi | informoimisen | informoimisten informoimisien |
partitiivi | informoimista | informoimisia |
akkusatiivi | informoiminen; informoimisen |
informoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | informoimisessa | informoimisissa |
elatiivi | informoimisesta | informoimisista |
illatiivi | informoimiseen | informoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | informoimisella | informoimisilla |
ablatiivi | informoimiselta | informoimisilta |
allatiivi | informoimiselle | informoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | informoimisena (informoimisna) |
informoimisina |
translatiivi | informoimiseksi | informoimisiksi |
abessiivi | informoimisetta | informoimisitta |
instruktiivi | – | informoimisin |
komitatiivi | – | informoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | informoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
informoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi informoida + johdin -minen