SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ingressi (5)[1]

  1. johdantokappale; tekstin alussa johdatus käsiteltävään asiaan; laajennettu pääotsikko, joka sisältää keskeisimmän viestin ja herättää lukijan mielenkiinnon

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈiŋresːi/
  • tavutus: ing‧res‧si

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ingressi ingressit
genetiivi ingressin ingressien
(ingressein)
partitiivi ingressiä ingressejä
akkusatiivi ingressi;
ingressin
ingressit
sisäpaikallissijat
inessiivi ingressissä ingresseissä
elatiivi ingressistä ingresseistä
illatiivi ingressiin ingresseihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ingressillä ingresseillä
ablatiivi ingressiltä ingresseiltä
allatiivi ingressille ingresseille
muut sijamuodot
essiivi ingressinä ingresseinä
translatiivi ingressiksi ingresseiksi
abessiivi ingressittä ingresseittä
instruktiivi ingressein
komitatiivi ingresseine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ingressi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ItaliaMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ingressi

  1. (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta ingresso

LatinaMuokkaa

VerbiMuokkaa

ingressī

  1. yksikön maskuliinin genetiivimuoto sanasta ingressus (joka on partisiipin perfekti verbistä ingredior)
  2. yksikön neutrin genetiivimuoto sanasta ingressus (joka on partisiipin perfekti verbistä ingredior)
  3. monikon maskuliinimuoto sanasta ingressus (joka on partisiipin perfekti verbistä ingredior)

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5