inhimillistäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaainhimillistäminen (38)
- teonnimi verbistä inhimillistää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | inhimillistäminen | inhimillistämiset |
genetiivi | inhimillistämisen | inhimillistämisten inhimillistämisien |
partitiivi | inhimillistämistä | inhimillistämisiä |
akkusatiivi | inhimillistäminen; inhimillistämisen |
inhimillistämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | inhimillistämisessä | inhimillistämisissä |
elatiivi | inhimillistämisestä | inhimillistämisistä |
illatiivi | inhimillistämiseen | inhimillistämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | inhimillistämisellä | inhimillistämisillä |
ablatiivi | inhimillistämiseltä | inhimillistämisiltä |
allatiivi | inhimillistämiselle | inhimillistämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | inhimillistämisenä (inhimillistämisnä) |
inhimillistämisinä |
translatiivi | inhimillistämiseksi | inhimillistämisiksi |
abessiivi | inhimillistämisettä | inhimillistämisittä |
instruktiivi | – | inhimillistämisin |
komitatiivi | – | inhimillistämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | inhimillistämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
inhimillistämis- |
Etymologia
muokkaa- verbi inhimillistää + johdin -minen