iniseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaainiseminen (38)
- teonnimi verbistä inistä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | iniseminen | inisemiset |
| genetiivi | inisemisen | inisemisten inisemisien |
| partitiivi | inisemistä | inisemisiä |
| akkusatiivi | iniseminen; inisemisen |
inisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | inisemisessä | inisemisissä |
| elatiivi | inisemisestä | inisemisistä |
| illatiivi | inisemiseen | inisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | inisemisellä | inisemisillä |
| ablatiivi | inisemiseltä | inisemisiltä |
| allatiivi | inisemiselle | inisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | inisemisenä (inisemisnä) |
inisemisinä |
| translatiivi | inisemiseksi | inisemisiksi |
| abessiivi | inisemisettä | inisemisittä |
| instruktiivi | – | inisemisin |
| komitatiivi | – | inisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | inisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
inisemis- | |