innokkuus

SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

innokkuus (40)[1]

  1. se, että on innokas

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈinːokːuːs/
  • tavutus: in‧nok‧kuus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi innokkuus innokkuudet
genetiivi innokkuuden innokkuuksien
partitiivi innokkuutta innokkuuksia
akkusatiivi innokkuus;
innokkuuden
innokkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi innokkuudessa innokkuuksissa
elatiivi innokkuudesta innokkuuksista
illatiivi innokkuuteen innokkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi innokkuudella innokkuuksilla
ablatiivi innokkuudelta innokkuuksilta
allatiivi innokkuudelle innokkuuksille
muut sijamuodot
essiivi innokkuutena innokkuuksina
translatiivi innokkuudeksi innokkuuksiksi
abessiivi innokkuudetta innokkuuksitta
instruktiivi innokkuuksin
komitatiivi innokkuuksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

sanan innokas vartalosta innokk- ja suffiksista -uus

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40