insinööri
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaainsinööri (5)
- tekniikan parissa usein suunnittelutehtävissä työskentelevä henkilö; teknisen alan alemman korkeakoulututkinnon, insinööritutkinnon, suorittanut henkilö, joka soveltaa tiedettä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈinsiˌnøːri/
- tavutus: in‧si‧nöö‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | insinööri | insinöörit |
| genetiivi | insinöörin | insinöörien (insinöörein) |
| partitiivi | insinööriä | insinöörejä |
| akkusatiivi | insinööri; insinöörin |
insinöörit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | insinöörissä | insinööreissä |
| elatiivi | insinööristä | insinööreistä |
| illatiivi | insinööriin | insinööreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | insinöörillä | insinööreillä |
| ablatiivi | insinööriltä | insinööreiltä |
| allatiivi | insinöörille | insinööreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | insinöörinä | insinööreinä |
| translatiivi | insinööriksi | insinööreiksi |
| abessiivi | insinöörittä | insinööreittä |
| instruktiivi | – | insinöörein |
| komitatiivi | – | insinööreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | insinööri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa< ruotsi < ranska[1]
Käännökset
muokkaa1. teknisen alan alemman korkeakoulututkinnon, insinööritutkinnon, suorittanut henkilö, joka soveltaa tiedettä
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaadiplomi-insinööri, elektroniikkainsinööri, elintarvikeinsinööri, euroinsinööri, insinööriajo, insinööritaito, insinööritiede, insinööritoimisto, insinööriupseeri, katsastusinsinööri, kaupungininsinööri, kemisti-insinööri, koneinsinööri, kunnaninsinööri, käyttöinsinööri, laivanrakennusinsinööri, lentokoneinsinööri, liikenneinsinööri, maanmittausinsinööri, metsätalousinsinööri, opistoinsinööri, paperi-insinööri, rakennusinsinööri, raketti-insinööri, suunnitteluinsinööri, sähköinsinööri, tekstiili-insinööri, teleinsinööri, toimitusinsinööri, vuori-insinööri, yli-insinööri
Aiheesta muualla
muokkaa- insinööri Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 377. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.