Englanti

muokkaa
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. insists
part. prees. insisting
imp. & part. perf. insisted

insist

  1. to insist (up)on väittää (kivenkovaan) jtk, inttää jtk
    The defendant insisted on her innocence.
    Vastaaja väitti kivenkovaan olevansa syytön.
  2. to insist (up)on vaatia jtk (vastaväitteistä tms. huolimatta); haluta ehdoin tahdoin jtk
    She insisted on paying the bill.
    Hän halusi ehdoin tahdoin maksaa laskun.