Substantiivi

muokkaa

intiimiys (40)[1]

  1. se, että on intiimi

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈint̪iːˌmiys/ tai /ˈint̪iːmiy̯s/
  • tavutus: in‧tii‧mi‧ys / in‧tii‧miys

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi intiimiys intiimiydet
genetiivi intiimiyden intiimiyksien
partitiivi intiimiyttä intiimiyksiä
akkusatiivi intiimiys;
intiimiyden
intiimiydet
sisäpaikallissijat
inessiivi intiimiydessä intiimiyksissä
elatiivi intiimiydestä intiimiyksistä
illatiivi intiimiyteen intiimiyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi intiimiydellä intiimiyksillä
ablatiivi intiimiydeltä intiimiyksiltä
allatiivi intiimiydelle intiimiyksille
muut sijamuodot
essiivi intiimiytenä intiimiyksinä
translatiivi intiimiydeksi intiimiyksiksi
abessiivi intiimiydettä intiimiyksittä
instruktiivi intiimiyksin
komitatiivi intiimiyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo intiimiyde-
vahva vartalo intiimiyte-
konsonantti-
vartalo
intiimiyt-

Etymologia

muokkaa

sanan intiimi vartalosta intiimi- ja suffiksista -ys

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40