introdusoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaintrodusoiminen (38)
- teonnimi verbistä introdusoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | introdusoiminen | introdusoimiset |
genetiivi | introdusoimisen | introdusoimisten introdusoimisien |
partitiivi | introdusoimista | introdusoimisia |
akkusatiivi | introdusoiminen; introdusoimisen |
introdusoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | introdusoimisessa | introdusoimisissa |
elatiivi | introdusoimisesta | introdusoimisista |
illatiivi | introdusoimiseen | introdusoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | introdusoimisella | introdusoimisilla |
ablatiivi | introdusoimiselta | introdusoimisilta |
allatiivi | introdusoimiselle | introdusoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | introdusoimisena (introdusoimisna) |
introdusoimisina |
translatiivi | introdusoimiseksi | introdusoimisiksi |
abessiivi | introdusoimisetta | introdusoimisitta |
instruktiivi | – | introdusoimisin |
komitatiivi | – | introdusoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | introdusoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
introdusoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi introdusoida + johdin -minen