inuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaainuminen (38)
- teonnimi verbistä inua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | inuminen | inumiset |
| genetiivi | inumisen | inumisten inumisien |
| partitiivi | inumista | inumisia |
| akkusatiivi | inuminen; inumisen |
inumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | inumisessa | inumisissa |
| elatiivi | inumisesta | inumisista |
| illatiivi | inumiseen | inumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | inumisella | inumisilla |
| ablatiivi | inumiselta | inumisilta |
| allatiivi | inumiselle | inumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | inumisena (inumisna) |
inumisina |
| translatiivi | inumiseksi | inumisiksi |
| abessiivi | inumisetta | inumisitta |
| instruktiivi | – | inumisin |
| komitatiivi | – | inumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | inumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
inumis- | |