inventaario
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaainventaario (3)
- (liiketaloustiede) yrityksen hallussa (eli varastossa) tilinpäätöspäivänä olevan vaihto-omaisuuden arvon laskeminen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈinʋenˌt̪ɑːrio/
- tavutus: in‧ven‧taa‧ri‧o
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | inventaario | inventaariot |
genetiivi | inventaarion | inventaarioiden inventaarioitten |
partitiivi | inventaariota | inventaarioita |
akkusatiivi | inventaario; inventaarion |
inventaariot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | inventaariossa | inventaarioissa |
elatiivi | inventaariosta | inventaarioista |
illatiivi | inventaarioon | inventaarioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | inventaariolla | inventaarioilla |
ablatiivi | inventaariolta | inventaarioilta |
allatiivi | inventaariolle | inventaarioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | inventaariona | inventaarioina |
translatiivi | inventaarioksi | inventaarioiksi |
abessiivi | inventaariotta | inventaarioitta |
instruktiivi | – | inventaarioin |
komitatiivi | – | inventaarioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | inventaario- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |