irronnut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaairronnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä irrota
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | irronnut | irronneet |
genetiivi | irronneen | irronneiden irronneitten |
partitiivi | irronnutta | irronneita |
akkusatiivi | irronnut; irronneen | irronneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | irronneessa | irronneissa |
elatiivi | irronneesta | irronneista |
illatiivi | irronneeseen | irronneisiin irronneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | irronneella | irronneilla |
ablatiivi | irronneelta | irronneilta |
allatiivi | irronneelle | irronneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | irronneena | irronneina |
translatiivi | irronneeksi | irronneiksi |
abessiivi | irronneetta | irronneitta |
instruktiivi | – | irronnein |
komitatiivi | – | irronneine |