iskentä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- iskeminen
- primitiivinen kiventyöstömenetelmä, jossa kivestä muotoillaan toisella kivellä iskien halutunlainen
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈiskent̪æ/
- tavutus: is‧ken‧tä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | iskentä | iskennät |
| genetiivi | iskennän | iskentöjen (iskentäin) |
| partitiivi | iskentää | iskentöjä |
| akkusatiivi | iskentä; iskennän |
iskennät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | iskennässä | iskennöissä |
| elatiivi | iskennästä | iskennöistä |
| illatiivi | iskentään | iskentöihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | iskennällä | iskennöillä |
| ablatiivi | iskennältä | iskennöiltä |
| allatiivi | iskennälle | iskennöille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | iskentänä | iskentöinä |
| translatiivi | iskennäksi | iskennöiksi |
| abessiivi | iskennättä | iskennöittä |
| instruktiivi | – | iskennöin |
| komitatiivi | – | iskentöine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | iskennä- | |
| vahva vartalo | iskentä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. iskeminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
2. kiventyöstömenetelmä, jossa kivestä muotoillaan toisella kivellä iskien halutunlainen
|