isolointi

Suomi

Substantiivi

isolointi (5-J)

isoloiminen

Ääntäminen

IPA: /ˈisoˌloi̯nt̪i/
tavutus: i‧so‧loin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	isolointi	isoloinnit
genetiivi	isoloinnin	isolointien (isolointein)
partitiivi	isolointia	isolointeja
akkusatiivi	isolointi; isoloinnin	isoloinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	isoloinnissa	isoloinneissa
elatiivi	isoloinnista	isoloinneista
illatiivi	isolointiin	isolointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	isoloinnilla	isoloinneilla
ablatiivi	isoloinnilta	isoloinneilta
allatiivi	isoloinnille	isoloinneille
muut sijamuodot
essiivi	isolointina	isolointeina
translatiivi	isoloinniksi	isoloinneiksi
abessiivi	isoloinnitta	isoloinneitta
instruktiivi	–	isoloinnein
komitatiivi	–	isolointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	isoloinni-
vahva vartalo	isolointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi isoloida (vartalo isoloi-) + johdin -nti

Käännökset

1. isoloiminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

isolointi Kielitoimiston sanakirjassa