isotteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaisotteleminen (38)
- teonnimi verbistä isotella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | isotteleminen | isottelemiset |
| genetiivi | isottelemisen | isottelemisten isottelemisien |
| partitiivi | isottelemista | isottelemisia |
| akkusatiivi | isotteleminen; isottelemisen |
isottelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | isottelemisessa | isottelemisissa |
| elatiivi | isottelemisesta | isottelemisista |
| illatiivi | isottelemiseen | isottelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | isottelemisella | isottelemisilla |
| ablatiivi | isottelemiselta | isottelemisilta |
| allatiivi | isottelemiselle | isottelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | isottelemisena (isottelemisna) |
isottelemisina |
| translatiivi | isottelemiseksi | isottelemisiksi |
| abessiivi | isottelemisetta | isottelemisitta |
| instruktiivi | – | isottelemisin |
| komitatiivi | – | isottelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | isottelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
isottelemis- | |