iteraatio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaiteraatio (3)
- (matematiikka) useaan kertaan tapahtuva toistaminen, iterointi
- (matematiikka) iteroinnissa tehty yksi toisto
- Jo muutaman iteraation jälkeen funktion arvot alkavat lähetä vastausta.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | iteraatio | iteraatiot |
genetiivi | iteraation | iteraatioiden iteraatioitten |
partitiivi | iteraatiota | iteraatioita |
akkusatiivi | iteraatio; iteraation |
iteraatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | iteraatiossa | iteraatioissa |
elatiivi | iteraatiosta | iteraatioista |
illatiivi | iteraatioon | iteraatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | iteraatiolla | iteraatioilla |
ablatiivi | iteraatiolta | iteraatioilta |
allatiivi | iteraatiolle | iteraatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | iteraationa | iteraatioina |
translatiivi | iteraatioksi | iteraatioiksi |
abessiivi | iteraatiotta | iteraatioitta |
instruktiivi | – | iteraatioin |
komitatiivi | – | iteraatioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | iteraatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. useaan kertaan tapahtuva toistaminen, iterointi
Ks. iterointi |