Substantiivi

muokkaa

itkeskely (2)

  1. itkeskeleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈit̪kesˌkely/
  • tavutus: it‧kes‧ke‧ly

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi itkeskely itkeskelyt
genetiivi itkeskelyn itkeskelyjen
itkeskelyiden
itkeskelyitten
partitiivi itkeskelyä itkeskelyitä
itkeskelyjä
akkusatiivi itkeskely;
itkeskelyn
itkeskelyt
sisäpaikallissijat
inessiivi itkeskelyssä itkeskelyissä
elatiivi itkeskelystä itkeskelyistä
illatiivi itkeskelyyn itkeskelyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi itkeskelyllä itkeskelyillä
ablatiivi itkeskelyltä itkeskelyiltä
allatiivi itkeskelylle itkeskelyille
muut sijamuodot
essiivi itkeskelynä itkeskelyinä
translatiivi itkeskelyksi itkeskelyiksi
abessiivi itkeskelyttä itkeskelyittä
instruktiivi itkeskelyin
komitatiivi itkeskelyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo itkeskely-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa