itsepintaisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaitsepintaisuus (40)
- se, että on itsepintainen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | itsepintaisuus | itsepintaisuudet |
genetiivi | itsepintaisuuden | itsepintaisuuksien |
partitiivi | itsepintaisuutta | itsepintaisuuksia |
akkusatiivi | itsepintaisuus; itsepintaisuuden |
itsepintaisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | itsepintaisuudessa | itsepintaisuuksissa |
elatiivi | itsepintaisuudesta | itsepintaisuuksista |
illatiivi | itsepintaisuuteen | itsepintaisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | itsepintaisuudella | itsepintaisuuksilla |
ablatiivi | itsepintaisuudelta | itsepintaisuuksilta |
allatiivi | itsepintaisuudelle | itsepintaisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | itsepintaisuutena | itsepintaisuuksina |
translatiivi | itsepintaisuudeksi | itsepintaisuuksiksi |
abessiivi | itsepintaisuudetta | itsepintaisuuksitta |
instruktiivi | – | itsepintaisuuksin |
komitatiivi | – | itsepintaisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | itsepintaisuude- | |
vahva vartalo | itsepintaisuute- | |
konsonantti- vartalo |
itsepintaisuut- |
Etymologia
muokkaasanan itsepintainen vartalosta itsepintais- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on itsepintainen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- itsepintaisuus Kielitoimiston sanakirjassa