jäävääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajäävääminen (38)
- teonnimi verbistä jäävätä
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jäävääminen | jääväämiset |
| genetiivi | jääväämisen | jääväämisten jääväämisien |
| partitiivi | jääväämistä | jääväämisiä |
| akkusatiivi | jäävääminen; jääväämisen |
jääväämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jääväämisessä | jääväämisissä |
| elatiivi | jääväämisestä | jääväämisistä |
| illatiivi | jääväämiseen | jääväämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jääväämisellä | jääväämisillä |
| ablatiivi | jääväämiseltä | jääväämisiltä |
| allatiivi | jääväämiselle | jääväämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jääväämisenä (jääväämisnä) |
jääväämisinä |
| translatiivi | jääväämiseksi | jääväämisiksi |
| abessiivi | jääväämisettä | jääväämisittä |
| instruktiivi | – | jääväämisin |
| komitatiivi | – | jääväämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jääväämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jääväämis- | |