jäljitin

Suomi

Substantiivi

jäljitin (33-C)

laite tai työkalu, jolla jäljitetään

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	jäljitin	jäljittimet
genetiivi	jäljittimen	jäljittimien jäljitinten
partitiivi	jäljitintä	jäljittimiä
akkusatiivi	jäljitin; jäljittimen	jäljittimet
sisäpaikallissijat
inessiivi	jäljittimessä	jäljittimissä
elatiivi	jäljittimestä	jäljittimistä
illatiivi	jäljittimeen	jäljittimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	jäljittimellä	jäljittimillä
ablatiivi	jäljittimeltä	jäljittimiltä
allatiivi	jäljittimelle	jäljittimille
muut sijamuodot
essiivi	jäljittimenä (jäljitinnä)	jäljittiminä
translatiivi	jäljittimeksi	jäljittimiksi
abessiivi	jäljittimettä	jäljittimittä
instruktiivi	–	jäljittimin
komitatiivi	–	jäljittimine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	jäljittime-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	jäljitin-

Käännökset

1. laite tai työkalu, jolla jäljitetään

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

jäljittäjä

Yhdyssanat

virheenjäljitin

Verbi

jäljitin

(taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä jäljittää