Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jäljitys (39)

  1. jäljittäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjæljit̪ys/
  • tavutus: jäl‧ji‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäljitys jäljitykset
genetiivi jäljityksen jäljitysten
jäljityksien
partitiivi jäljitystä jäljityksiä
akkusatiivi jäljitys;
jäljityksen
jäljitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi jäljityksessä jäljityksissä
elatiivi jäljityksestä jäljityksistä
illatiivi jäljitykseen jäljityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jäljityksellä jäljityksillä
ablatiivi jäljitykseltä jäljityksiltä
allatiivi jäljitykselle jäljityksille
muut sijamuodot
essiivi jäljityksenä jäljityksinä
translatiivi jäljitykseksi jäljityksiksi
abessiivi jäljityksettä jäljityksittä
instruktiivi jäljityksin
komitatiivi jäljityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jäljitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jäljitys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä jäljittää (jäljit- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa