jälkiäänittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajälkiäänittäminen (38)
- teonnimi verbistä jälkiäänittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jälkiäänittäminen | jälkiäänittämiset |
genetiivi | jälkiäänittämisen | jälkiäänittämisten jälkiäänittämisien |
partitiivi | jälkiäänittämistä | jälkiäänittämisiä |
akkusatiivi | jälkiäänittäminen; jälkiäänittämisen |
jälkiäänittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jälkiäänittämisessä | jälkiäänittämisissä |
elatiivi | jälkiäänittämisestä | jälkiäänittämisistä |
illatiivi | jälkiäänittämiseen | jälkiäänittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jälkiäänittämisellä | jälkiäänittämisillä |
ablatiivi | jälkiäänittämiseltä | jälkiäänittämisiltä |
allatiivi | jälkiäänittämiselle | jälkiäänittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jälkiäänittämisenä (jälkiäänittämisnä) |
jälkiäänittämisinä |
translatiivi | jälkiäänittämiseksi | jälkiäänittämisiksi |
abessiivi | jälkiäänittämisettä | jälkiäänittämisittä |
instruktiivi | – | jälkiäänittämisin |
komitatiivi | – | jälkiäänittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jälkiäänittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jälkiäänittämis- |
Etymologia
muokkaa- verbi jälkiäänittää + johdin -minen