jänskättäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajänskättäminen (38)
- teonnimi verbistä jänskättää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jänskättäminen | jänskättämiset |
genetiivi | jänskättämisen | jänskättämisten jänskättämisien |
partitiivi | jänskättämistä | jänskättämisiä |
akkusatiivi | jänskättäminen; jänskättämisen |
jänskättämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jänskättämisessä | jänskättämisissä |
elatiivi | jänskättämisestä | jänskättämisistä |
illatiivi | jänskättämiseen | jänskättämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jänskättämisellä | jänskättämisillä |
ablatiivi | jänskättämiseltä | jänskättämisiltä |
allatiivi | jänskättämiselle | jänskättämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jänskättämisenä (jänskättämisnä) |
jänskättämisinä |
translatiivi | jänskättämiseksi | jänskättämisiksi |
abessiivi | jänskättämisettä | jänskättämisittä |
instruktiivi | – | jänskättämisin |
komitatiivi | – | jänskättämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jänskättämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jänskättämis- |
Etymologia
muokkaa- verbi jänskättää + johdin -minen