järähteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajärähteleminen (38)
- teonnimi verbistä järähdellä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | järähteleminen | järähtelemiset |
genetiivi | järähtelemisen | järähtelemisten järähtelemisien |
partitiivi | järähtelemistä | järähtelemisiä |
akkusatiivi | järähteleminen; järähtelemisen |
järähtelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | järähtelemisessä | järähtelemisissä |
elatiivi | järähtelemisestä | järähtelemisistä |
illatiivi | järähtelemiseen | järähtelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | järähtelemisellä | järähtelemisillä |
ablatiivi | järähtelemiseltä | järähtelemisiltä |
allatiivi | järähtelemiselle | järähtelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | järähtelemisenä (järähtelemisnä) |
järähtelemisinä |
translatiivi | järähtelemiseksi | järähtelemisiksi |
abessiivi | järähtelemisettä | järähtelemisittä |
instruktiivi | – | järähtelemisin |
komitatiivi | – | järähtelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | järähtelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
järähtelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi järähdellä + johdin -minen