järkeistyminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajärkeistyminen (38)
- teonnimi verbistä järkeistyä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | järkeistyminen | järkeistymiset |
genetiivi | järkeistymisen | järkeistymisten järkeistymisien |
partitiivi | järkeistymistä | järkeistymisiä |
akkusatiivi | järkeistyminen; järkeistymisen |
järkeistymiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | järkeistymisessä | järkeistymisissä |
elatiivi | järkeistymisestä | järkeistymisistä |
illatiivi | järkeistymiseen | järkeistymisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | järkeistymisellä | järkeistymisillä |
ablatiivi | järkeistymiseltä | järkeistymisiltä |
allatiivi | järkeistymiselle | järkeistymisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | järkeistymisenä (järkeistymisnä) |
järkeistymisinä |
translatiivi | järkeistymiseksi | järkeistymisiksi |
abessiivi | järkeistymisettä | järkeistymisittä |
instruktiivi | – | järkeistymisin |
komitatiivi | – | järkeistymisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | järkeistymise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
järkeistymis- |
Etymologia
muokkaa- verbi järkeistyä + johdin -minen