jököttäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajököttäminen (38)
- teonnimi verbistä jököttää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jököttäminen | jököttämiset |
genetiivi | jököttämisen | jököttämisten jököttämisien |
partitiivi | jököttämistä | jököttämisiä |
akkusatiivi | jököttäminen; jököttämisen |
jököttämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jököttämisessä | jököttämisissä |
elatiivi | jököttämisestä | jököttämisistä |
illatiivi | jököttämiseen | jököttämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jököttämisellä | jököttämisillä |
ablatiivi | jököttämiseltä | jököttämisiltä |
allatiivi | jököttämiselle | jököttämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jököttämisenä (jököttämisnä) |
jököttämisinä |
translatiivi | jököttämiseksi | jököttämisiksi |
abessiivi | jököttämisettä | jököttämisittä |
instruktiivi | – | jököttämisin |
komitatiivi | – | jököttämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jököttämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jököttämis- |