jahkaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajahkaaminen (38)
- teonnimi verbistä jahkata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jahkaaminen | jahkaamiset |
genetiivi | jahkaamisen | jahkaamisten jahkaamisien |
partitiivi | jahkaamista | jahkaamisia |
akkusatiivi | jahkaaminen; jahkaamisen |
jahkaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jahkaamisessa | jahkaamisissa |
elatiivi | jahkaamisesta | jahkaamisista |
illatiivi | jahkaamiseen | jahkaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jahkaamisella | jahkaamisilla |
ablatiivi | jahkaamiselta | jahkaamisilta |
allatiivi | jahkaamiselle | jahkaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jahkaamisena (jahkaamisna) |
jahkaamisina |
translatiivi | jahkaamiseksi | jahkaamisiksi |
abessiivi | jahkaamisetta | jahkaamisitta |
instruktiivi | – | jahkaamisin |
komitatiivi | – | jahkaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jahkaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jahkaamis- |