jakeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajakeleminen (38)
- teonnimi verbistä jaella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jakeleminen | jakelemiset |
genetiivi | jakelemisen | jakelemisten jakelemisien |
partitiivi | jakelemista | jakelemisia |
akkusatiivi | jakeleminen; jakelemisen |
jakelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jakelemisessa | jakelemisissa |
elatiivi | jakelemisesta | jakelemisista |
illatiivi | jakelemiseen | jakelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jakelemisella | jakelemisilla |
ablatiivi | jakelemiselta | jakelemisilta |
allatiivi | jakelemiselle | jakelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jakelemisena (jakelemisna) |
jakelemisina |
translatiivi | jakelemiseksi | jakelemisiksi |
abessiivi | jakelemisetta | jakelemisitta |
instruktiivi | – | jakelemisin |
komitatiivi | – | jakelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jakelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jakelemis- |