Katso myös: Jakku

Substantiivi

muokkaa

jakku (1-A)

  1. kevyt naisen pukutakki, jakkutakki

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjɑkːu/
  • tavutus: jak‧ku

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jakku jakut
genetiivi jakun jakkujen
partitiivi jakkua jakkuja
akkusatiivi jakku;
jakun
jakut
sisäpaikallissijat
inessiivi jakussa jakuissa
elatiivi jakusta jakuista
illatiivi jakkuun jakkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jakulla jakuilla
ablatiivi jakulta jakuilta
allatiivi jakulle jakuille
muut sijamuodot
essiivi jakkuna jakkuina
translatiivi jakuksi jakuiksi
abessiivi jakutta jakuitta
instruktiivi jakuin
komitatiivi jakkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jaku-
vahva vartalo jakku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

jakkupuku, nahkajakku, safarijakku, turkisjakku

Aiheesta muualla

muokkaa
  • jakku Kielitoimiston sanakirjassa