Katso myös: Jakku

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

jakku (1-A)

  1. kevyt naisen pukutakki, jakkutakki

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈjɑkːu/
  • tavutus: jak‧ku

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jakku jakut
genetiivi jakun jakkujen
partitiivi jakkua jakkuja
akkusatiivi jakku;
jakun
jakut
sisäpaikallissijat
inessiivi jakussa jakuissa
elatiivi jakusta jakuista
illatiivi jakkuun jakkuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jakulla jakuilla
ablatiivi jakulta jakuilta
allatiivi jakulle jakuille
muut sijamuodot
essiivi jakkuna jakkuina
translatiivi jakuksi jakuiksi
abessiivi jakutta jakuitta
instruktiivi jakuin
komitatiivi jakkuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jaku-
vahva vartalo jakku-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

jakkupuku, nahkajakku, safarijakku, turkisjakku

Aiheesta muualla muokkaa

  • jakku Kielitoimiston sanakirjassa