jakobiini
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajakobiini (5)
- (historia, politiikka) Ranskan vallankumouksen aikana jakobiinien klubiin tai puolueeseen kuulunut henkilö
- (historia, uskonto) Ranskassa vallankumousta edeltäneenä aikana katoliseen jakobiinien sääntökuntaan kuulunut henkilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjɑkoˌbiːni/
- tavutus: ja‧ko‧bii‧ni
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jakobiini | jakobiinit |
genetiivi | jakobiinin | jakobiinien (jakobiinein) |
partitiivi | jakobiinia | jakobiineja |
akkusatiivi | jakobiini; jakobiinin |
jakobiinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jakobiinissa | jakobiineissa |
elatiivi | jakobiinista | jakobiineista |
illatiivi | jakobiiniin | jakobiineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jakobiinilla | jakobiineilla |
ablatiivi | jakobiinilta | jakobiineilta |
allatiivi | jakobiinille | jakobiineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jakobiinina | jakobiineina |
translatiivi | jakobiiniksi | jakobiineiksi |
abessiivi | jakobiinitta | jakobiineitta |
instruktiivi | – | jakobiinein |
komitatiivi | – | jakobiineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jakobiini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- jakobiini Kielitoimiston sanakirjassa