jalkautuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajalkautuminen (38)
- teonnimi verbistä jalkautua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jalkautuminen | jalkautumiset |
genetiivi | jalkautumisen | jalkautumisten jalkautumisien |
partitiivi | jalkautumista | jalkautumisia |
akkusatiivi | jalkautuminen; jalkautumisen |
jalkautumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jalkautumisessa | jalkautumisissa |
elatiivi | jalkautumisesta | jalkautumisista |
illatiivi | jalkautumiseen | jalkautumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jalkautumisella | jalkautumisilla |
ablatiivi | jalkautumiselta | jalkautumisilta |
allatiivi | jalkautumiselle | jalkautumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jalkautumisena (jalkautumisna) |
jalkautumisina |
translatiivi | jalkautumiseksi | jalkautumisiksi |
abessiivi | jalkautumisetta | jalkautumisitta |
instruktiivi | – | jalkautumisin |
komitatiivi | – | jalkautumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jalkautumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jalkautumis- |