Substantiivi

muokkaa

jalostus (39)

  1. (biologia) elävien eliöiden, mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti
  2. (taloustiede) raaka-aineiden saattamista käyttökelpoiseen muotoon

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈjɑlost̪us/
  • tavutus: ja‧los‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jalostus jalostukset
genetiivi jalostuksen jalostusten
jalostuksien
partitiivi jalostusta jalostuksia
akkusatiivi jalostus;
jalostuksen
jalostukset
sisäpaikallissijat
inessiivi jalostuksessa jalostuksissa
elatiivi jalostuksesta jalostuksista
illatiivi jalostukseen jalostuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jalostuksella jalostuksilla
ablatiivi jalostukselta jalostuksilta
allatiivi jalostukselle jalostuksille
muut sijamuodot
essiivi jalostuksena jalostuksina
translatiivi jalostukseksi jalostuksiksi
abessiivi jalostuksetta jalostuksitta
instruktiivi jalostuksin
komitatiivi jalostuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jalostukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jalostus-

Etymologia

muokkaa

verbi jalostaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

hevosjalostus, jalostusarvo, jalostusaste, jalostuslaitos, jalostussikala, jalostustehdas, jalostustoiminta, jalostustuote, jalostusvaha, jatkojalostus, kalanjalostus, karjanjalostus, kasvinjalostus, kivenjalostus, kotieläinjalostus, metallinjalostus, metsänjalostus, puunjalostus, risteytysjalostus, rodunjalostus, sianjalostus, tuotantojalostus

Aiheesta muualla

muokkaa