SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

jalostus (39)

  1. (biologia) elävien eliöiden, mikrobien, eläinten tai kasvien kehittämistä haluttuun suuntaan keinotekoisesti
  2. (taloustiede) raaka-aineiden saattamista käyttökelpoiseen muotoon

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈjɑlost̪us/
  • tavutus: ja‧los‧tus

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jalostus jalostukset
genetiivi jalostuksen jalostusten
jalostuksien
partitiivi jalostusta jalostuksia
akkusatiivi jalostus;
jalostuksen
jalostukset
sisäpaikallissijat
inessiivi jalostuksessa jalostuksissa
elatiivi jalostuksesta jalostuksista
illatiivi jalostukseen jalostuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jalostuksella jalostuksilla
ablatiivi jalostukselta jalostuksilta
allatiivi jalostukselle jalostuksille
muut sijamuodot
essiivi jalostuksena jalostuksina
translatiivi jalostukseksi jalostuksiksi
abessiivi jalostuksetta jalostuksitta
instruktiivi jalostuksin
komitatiivi jalostuksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

johdos verbistä jalostaa (jalost- + -us)

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

hevosjalostus, jalostusarvo, jalostusaste, jalostuslaitos, jalostussikala, jalostustehdas, jalostustoiminta, jalostustuote, jalostusvaha, jatkojalostus, kalanjalostus, karjanjalostus, kasvinjalostus, kivenjalostus, kotieläinjalostus, metallinjalostus, metsänjalostus, puunjalostus, risteytysjalostus, rodunjalostus, sianjalostus, tuotantojalostus

Aiheesta muuallaMuokkaa