Substantiivi

muokkaa

jaoke (48-A)

  1. (anatomia) eräiden eläinten ruumiin peräkkäisiä rakenteeltaan samankaltaisia osia
    Juoksujalkaisten kussakin vartalon jaokkeessa on yksi raajapari, kaksoisjalkaisilla niitä on kaksi.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jaoke jaokkeet
genetiivi jaokkeen jaokkeiden
jaokkeitten
partitiivi jaoketta jaokkeita
akkusatiivi jaoke;
jaokkeen
jaokkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi jaokkeessa jaokkeissa
elatiivi jaokkeesta jaokkeista
illatiivi jaokkeeseen jaokkeisiin
jaokkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jaokkeella jaokkeilla
ablatiivi jaokkeelta jaokkeilta
allatiivi jaokkeelle jaokkeille
muut sijamuodot
essiivi jaokkeena jaokkeina
translatiivi jaokkeeksi jaokkeiksi
abessiivi jaokkeetta jaokkeitta
instruktiivi jaokkein
komitatiivi jaokkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jaokkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jaoket-

Etymologia

muokkaa

substantiivi jako + johdin -ke

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • jaoke Kielitoimiston sanakirjassa