jeesiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajeesiminen (38)
- teonnimi verbistä jeesiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jeesiminen | jeesimiset |
genetiivi | jeesimisen | jeesimisten jeesimisien |
partitiivi | jeesimistä | jeesimisiä |
akkusatiivi | jeesiminen; jeesimisen |
jeesimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jeesimisessä | jeesimisissä |
elatiivi | jeesimisestä | jeesimisistä |
illatiivi | jeesimiseen | jeesimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jeesimisellä | jeesimisillä |
ablatiivi | jeesimiseltä | jeesimisiltä |
allatiivi | jeesimiselle | jeesimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jeesimisenä (jeesimisnä) |
jeesimisinä |
translatiivi | jeesimiseksi | jeesimisiksi |
abessiivi | jeesimisettä | jeesimisittä |
instruktiivi | – | jeesimisin |
komitatiivi | – | jeesimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jeesimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jeesimis- |