joppaus

Suomi

Substantiivi

joppaus (39)

1. (historia) sotien jälkeisen ajan salakuljetus Tornionlaaksossa

   Sotien jälkeen joppaus oli Länsi-Lapin tärkein elinkeino.[1]

Taivutus

Taivutus (yleiskielessä)
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	joppaus	–
genetiivi	joppauksen	–
partitiivi	joppausta	–
akkusatiivi	joppaus; joppauksen	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	joppauksessa	–
elatiivi	joppauksesta	–
illatiivi	joppaukseen	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	joppauksella	–
ablatiivi	joppaukselta	–
allatiivi	joppaukselle	–
muut sijamuodot
essiivi	joppauksena	–
translatiivi	joppaukseksi	–
abessiivi	joppauksetta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	joppauksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	joppaukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	joppaus-

Etymologia

meänkielestä; verbi jopata (vahva vartalo jopp|a-) + johdin -us

Liittyvät sanat

• joppari