jorotus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaajorotus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈjorot̪us/
- tavutus: jo‧ro‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jorotus | jorotukset |
genetiivi | jorotuksen | jorotusten jorotuksien |
partitiivi | jorotusta | jorotuksia |
akkusatiivi | jorotus; jorotuksen |
jorotukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jorotuksessa | jorotuksissa |
elatiivi | jorotuksesta | jorotuksista |
illatiivi | jorotukseen | jorotuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jorotuksella | jorotuksilla |
ablatiivi | jorotukselta | jorotuksilta |
allatiivi | jorotukselle | jorotuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jorotuksena | jorotuksina |
translatiivi | jorotukseksi | jorotuksiksi |
abessiivi | jorotuksetta | jorotuksitta |
instruktiivi | – | jorotuksin |
komitatiivi | – | jorotuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jorotukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
jorotus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. jorottaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- jorotus Kielitoimiston sanakirjassa